Olemme kolme henkinen perhe täältä Suomen Turusta. Tarkemmin sanottuna Paattisilta. Perheemme kuuluvat minä Satu ja mieheni Lassi sekä Poikamme Nico joka on syntynyt vuonna 2001. Sekä alaskanmalamuutit Romeo, Daymi, Daytona ja Rambo. Sijoituskoiramme Doris asustaa Saaristen perheessä Urjalassa.
Mieheni lapsuuden perheeseen kuului vuosia sekarotuinen pystykorva Sally, joka eli kunnioitettavat 15 vuotta ennen sairastumistaan. Meille ja samalla minulle ensimmäinen koira saapui keväällä 2004 kun suomenpystykorva-laika risteytys Rocky saapui taloon. Rocky oli hyvin tempperamenttinen talovahti, joka ilmoitti niin tutut kuin vieraat kovalla haukunnalla. Valitettavasti Rocky jouduttiin nukuttamaan ikiuneen keväällä 2007.
Kiinnostus alaskanmalamuuteihin heräsi keväällä 2005 ja aika pian perheeseemme saapui Imatralta malamuutti uros Romeo. Innostus malamuuteihin vain kasvoi. Ahmin lisää tietoa rodusta. Sitten tulivat mukaan näyttelyt ja vetoharrastus. Vedätimme Romeota potkukelkalla ja pyörähtelimme näyttelykehissä. Menestystä näyttely kehissä tuli ihan kiitettävästi, mutta vetoharrastus yhdellä koiralla oli jotenkin tylsää. Soittelin pariin kenneliin suomessa, mutta meille ei jäänyt pentua haluamastani yhdistelmästä.
Olin netissä käydessäni usein vieraillut Italialaisella Starring-Maat kennelin sivuilla ihailemassa koiria. Ystäväni avustuksella kirjoitimme Fabrylle ja kyselin siellä olevista pentueista. Parin kuukauden kulutta upea tyttö Daymi saapui suomeen kasvattajansa Fabryn kanssa.
Talvella 2007 pentukuume alkoi taas vaivata. Otin yhteyttä Susannaan Garcon kenneliin sillä siellä oli kiinnostavia pentueita tulossa. Kasvattajan rooli oli siinä vaiheessa jo alkanut kiinnostaa minuakin, joten tuleva pentu tulisi olemaan narttu. Pippuri pyöräyttikin sitten peräti 8 upeaa pentua, joista valinta oli vaikea. Daytona kuitenkin tuntui meille sopivimmata, josta energisyytensä puolesta tulisi mitä mainioin harrastuskaveri.
Pennun kotiutumista odotellessa kävin keväällä 2007 Suomen Kennelliiton kasvattajakurssin. Kennel nimi Zadun vahvistettiin talvella 2008. Olen myös vuodesta 2005 asti ollut Suomen Alaskanmalamuutti yhdistys Ry:n ALMA:n sekä Suomen kennelliiton jäsen.
Ensimmäinen alaskanmamuutti pentueemme syntyi meille toukokuussa 2008.
Meille jokainen koira on tärkeä perheenjäsen. Ne tulevat meille jäädäksen tänne loppuelämäkseen. Harrastamme niiden kanssa kaikenlaista ulkoilua, näyttelyitä ja vedätystä. Kilpailu rekiurilla meitä ei varmasti tulla näkemään, sillä vetätämme vain omaksi ja lapsemme iloksi. Meille on tärkeää että alaskanmalamuutti tulee säilyttää työskentelevänä vetokoirana, mutta nopeat valjakkoajot eivät ole se meidän juttu...